Viisi valhetta, joita Vetovoiman laista kerrotaan
Kaupallisuudessa ja markkinoinnissa ei sinänsä ole mitään vikaa - meidän jokaisen täytyy syödä elääksemme. Kaupallistaminen kuitenkin usein yksinkertaistaa asioita, sillä jos halutaan myydä jotain suurille massoille, on materiaalin oltava tarpeeksi helposti ymmärrettävissä. On siis tarpeen oikaista joitain harhaluuloja, joita Vetovoiman laista on viimeisen kymmenen vuoden aikana päässyt muodostumaan pitkälti The Secretin huikean menestyksen myötä.
Tarkastelen seuraavaksi viittä Vetovoiman laista usein tehtyä väitettä, jotka ovat harhaanjohtavia ja pahimmillaan jopa haitallisia. Ehkäpä tulen samalla muotoilluksi senkin, mitä tarkoitan sillä itse.
1. Vetovoiman laki on universaali luonnonlaki.
Jokainen Vetovoiman lain ajatukseen perehtynyt tietää, että sitä verrataan usein painovoiman kaltaisiin luonnonilmiöihin tai fysiikan lakeihin, kuten termodynamiikan lait.Vetovoiman laki ei kuitenkaan ole luonnonilmiö eikä fysikaalinen säännönmukaisuus. Uskon vakaasti, että vielä joskus tiede pystyy selittämään tämän kaiken, mutta on älyllisesti epärehellistä väittää, että Vetovoiman laki olisi mitään muuta kuin konsepti.
Ja jos tarkkoja ollaan, niin fysiikan laitkin ovat pelkkiä hypoteeseja. Ne ovat tapa selittää maailmaa matemaattis-luonnontieteellisesti. Myös kvanttimekaniikka, josta usein sanotaan sen tukevan Vetovoiman lain olemassa oloa, on edelleen teoria.
Emme siis voi todistaa Vetovoiman lain olemassa oloa vertaamalla sitä asioihin, jotka eivät myöskään ole absoluuttisesti tosia, pysyviä tai muuttumattomia.
Kuten yllä sanoin, Vetovoiman laki on konsepti. Sen nimikkeen alle on koottu erilaisia opetuksia, joiden kaikkien keskeinen sanoma on jotain sellaista kuin se, mihin keskityt, kasvaa ja laajenee. Tämä perussanoma on muotoiltu eri opetuksissa eri tavoin ja sen ympärille on koottu mitä erilaisempia tekniikoita ja harjoituksia, mutta lopulta Vetovoiman laki on hyvin yksinkertainen asia. Se ei vaan välttämättä ole selitettävissä nykytieteen menetelmin saati ihmisen rajallisin käsittein - vielä.
Kun puhun tässä blogissa Vetovoiman laista, en väitä sen olevan luonnonilmiö tai edes totta. Voisin oikeastaan puhua "Vetovoiman laista" jokaisessa kirjoituksessa tästä eteenpäin. Vetovoiman laki ei ole laki eikä vetovoimaa oikeastaan ole olemassa. Käytän kuitenkin kyseistä nimitystä sen vuoksi, että se on jo vakiinnuttanut asemansa new thought -yhteisössä kuvaamaan sitä, mistä minäkin kirjoitan.
2. "Like attracts like" - samankaltaiset värähtelyt vetävät toisiaan puoleensa
Tämä liittyy olennaisesti ensimmäiseen. Vetovoiman laissa ei ole laisinkaan kyse vetovoimasta. Monesti Vetovoiman lain selitetään toimivan jotenkin seuraavasti: Kaikki on energiaa ja kaikki asiat värähtelevät omalla taajuudellaan. Samanlaiset värähtelyt vetävät toisiaan puoleensa, joten jos haluat jotakin, sinun täytyy värähdellä samalla taajuudella kuin haluamasi asia.
Ymmärrän kyllä, että tämä on vain yksi tapa tehdä Vetovoiman lain konseptista helposti ymmärrettävä ja myytävä. Siinä on vain yksi ongelma: se ei ole totta.
On totta, että universumi näyttää olevan rakennettu pienemmistä partikkeleista kuin ihmiskunta on pitkään uskonut. Kaikki on energiaa. Tämän havainnon tehnyt kvanttimekaniikka on arkinen, ristiriidaton ja tiedeyhteisössä hyväksytty fysiikan tutkimussuuntaus, joskaan sitä ei vielä taideta opettaa kuin yliopistotasolla. Siihen myös suhtaudutaan tiedeyhteisön ulkopuolella vaihtelevasti, koska se on, no, outo. Se asettaa ennen kaikkea kyseenalaiseksi meidän rajallisen käsityskykymme ja aistimme.
Maailmankaikkeuden, meidän kokemamme todellisuuden tai tietoisen luomisen toimintaa ei kuitenkaan voi redusoida eli typistää noin yksinkertaiseen toimintamalliin, eli että samankaltaiset värähtelyt vetäisivät toisiaan puoleensa. Kvanttifysiikka ei ole niin yksinkertaista. On jopa mahdollista, että asioiden puoleemme vetämisen sijaan liikumme vaihtoehtoisten todellisuuksien välillä, joissa meillä on tai ei ole tuota haluamamme asiaa. Puhumattakaan siitä, että esimerkiksi osa transhumanisteista, kuten Teslan perustaja Stephen Elop, pitävät mahdollisena että elämme tietokonesimulaatiossa. Emme oikeastaan tiedä juuri mitään.
Manifestointi ei ole siis ole kovin yksinkertaista, vaikka Vetovoiman lain konsepti olisikin. Tämän voi todistaa jokainen, joka on yrittänyt manifestoida elämäänsä jotain ja kaikesta visualisoimisesta tai aarrekartoista huolimatta se ei ole onnistunut.
Minä haluan puhua mieluiten tietoisesta luomisesta kuin vetovoimasta. Se ei anna luomisvoimaa ihmisen ulkopuolisille voimille, kuten vetovoimalle, energialle, värähtelylle ja niin edelleen. Voima on nimittäin meissä itsessämme.
3. Vetovoiman laki toimii/ei toimi
Tämäkin liittyy olennaisesti edellisiin kohtiin. En voi todistaa Vetovoiman lain toimivan tai että se ei toimi, koska se ei ole varsinainen laki eikä sitä ole olemassa sellaisena, kuin se yleensä esitetään. Vetovoiman laki on konsepti, jonka alle on koottu erilaisia opetuksia ja käsityksiä siitä, mitä minä kutsun tietoiseksi luomiseksi.
Mutta jos lähestytään tämän kohdan väitettä siltä kannalta, että tässä puhuttaisiin nyt vaikka tietoisesta luomisesta, niin onko Vetovoiman laki totta vai ei? Hyvä kysymys. Voihan se olla, että esimerkiksi minä olen lievästi skitsofreeninen tai psykoottinen ja siksi kuvittelen kaiken. Voi olla myös niin, että kaikki Vetovoiman lakia käyttävät tai siitä puhuvat ovat ihmismielen mekanismien - kuten kognitiivisen dissonanssin - uhreja eivätkä halua nähdä uskomustensa valheellisuutta kuten ketkä tahansa kultin jäsenet.
Minä en kuitenkaan pyri todistamaan Vetovoiman lain (konseptin) olemassa oloa ja olen sitä mieltä, ettei muidenkaan pitäisi. Jokainen kokeilkoon itse, mutta ehdotan silti, että kokeilu kannattaisi tehdä pitämällä esimerkiksi kiitollisuuspäiväkirjaa tai lisäämällä muuten positiivisempia ajatuksia sekä tunteita arkeensa sen sijaan, että yrittäisi manifestoida David Beckhamin puolisokseen tai lottovoiton tililleen.
4. Vetovoiman lain tunteminen ja käyttäminen takaa hyvän ja menestyvän elämän sekä pysyvän onnellisuuden
Kyllä - ja ei. Ensinnäkin ainoa tapa tulla pysyvästi onnelliseksi on ymmärtää, että niin pitkään kuin onnellisuus on riippuvainen ulkopuolisista asioista, pysyvää onnellisuutta ei voi tavoittaa. Enkä itse asiassa tiedä, voiko ihminen olla pysyvästi onnellinen. Erilaiset ylä- ja alamäet asiaankuuluvine tunteineen näyttävät olevan osa inhimillistä kokemusta, ja ehkä sille on jokin syy. Onnellisuuden sijaan haluan itse korostaa mielenrauhaa ja sitä, että henkisen kasvun tiellä opitaan usein irtautumaan materiaalisesta kokemuksestamme, jolloin onnellisuudella ei enää ole niin suurta merkitystä meille. Silti voi nauttia ja iloita onnellisista hetkistä tai asioista, jotka tuovat mielihyvää.
Tietoisen luomisen avulla voi saavuttaa suuria asioita ja menestystäkin. Nämä asiat eivät kuitenkaan aina ole suoraan hyväksi meille, sillä rajallisesta näkökulmastamme käsin haluamme usein mitä ihmeellisempiä asioita. Aika tyypillistä on yrittää saada ex-kumppani takaisin Vetovoiman lain avulla unohtaen samalla sen, että eroon on yleensä ollut hyvä syy ja yhtä lailla voisi keskittyä löytämään paremman kumppanin itselleen. Ihmisillä on tapana ripustautua ja suhtautua asioihin tunteellisesti, jopa pakkomielteisesti. Siten Vetovoiman lakia käyttämällä voi aiheuttaa itselleen, omalle elämälleen ja läheisilleenkin vahinkoa.
On myös hyvä huomata, että Vetovoiman lain ajatuksen tunteminen ei suoraan johda positiiviseen muutokseen. En olisi itsekään tässä kirjoittamassa tätä blogia, jos olisin vedenpäällisessä bungalowissa romanttisella lomalla, maailmanympärysmatkalla tai pörssiyhtiön johdossa juuri nyt. Puhumattakaan siitä, että lopulta käsityksemme menestyksestä ja hyvästä elämästä ovat a) yksilöllisiä mutta mahdollisesti myös b) kaukana siitä, mikä lopulta on hyväksi meille itsellemme.
Ihan oma tarinansa on vielä se, että joskus etsijän tie vie tätä materiaalista todellisuutta syvemmälle. Tätä taipaletta kutsutaan yleensä sielun pimeäksi yöksi kristillisen perinteen mukaisesti. Lyhyesti selitettynä kyse on vaiheesta, jossa henkisen kasvun polkua kulkeva henkilö saattaa menettää terveytensä, läheisensä ja muita maalliseen hyvinvointiin liittyviä asioita voidakseen tulla uskossaan entistä vahvemmaksi tai jopa valaistua. Tulen palaamaan tähän myöhemmin oman kokemukseni kautta.
5. Vetovoiman laki syyllistää syöpäsairasta/köyhää/masentunutta/seksuaalisen väkivallan uhria
Vetovoiman lain ajatusta kritisoidaan usein sen vuoksi, että se syyttää sodan, köyhyyden, väkivallan tai sorron uhreja omasta asemastaan. Jos kerran koko elämämme on omissa käsissämme, tämä tarkoittaa sitä, että vaikkapa syöpään sairastunut on itse luonut sairautensa.
Tämä on erittäin tärkeä pointti, jota en voi feministinä ohittaa. Uhrin syyllistämisellä viitataan yleensä rikoksen (esim. pahoinpitely, raiskaus) uhrin syyttämistä teosta - miksi kuljit yöllä yksin humalassa, miksi haastoit riitaa, oletko varma että sanoit ei..? Vetovoiman lain kontekstissa implisiittinen eli epäsuora uhrin tai muuten sorretun syyttäminen omasta asemastaan on valitettavan yleistä, koska monetkaan tämän tien kulkijat eivät aina ymmärrä etuoikeutettua asemaansa. Useimmat meistä ovat länsimaisia, valkoihoisia, terveitä ja kohtuullisen turvattua elämää eläviä ihmisiä. Tästä asemasta on helppoa sanoa, että rikoksen tai sairauden kohdannut on "tiedostamattaan vetänyt tapahtuneen puoleensa" tai jotain vastaavaa.
On kuitenkin niin, että meidän ihmisten elämää ja kokemusta tästä materiaalisesta maailmasta ohjaavat myös erilaiset kollektiiviset uskomukset, jotka ovat syntyneet aikojen saatossa ja periytyvät muun muassa kulttuurisesti polvelta toiselle. Näihin uskomuksiin kuuluu myös usko siihen, että maailmassa nyt vaan on tietty määrä väkivaltaa, sairautta, sortoa tai pahuutta. Näihin uskomuksiin kuuluu usko siihen, että on olemassa pahoja ihmisiä. Ja niin onkin.
Ja siksi pahoja asioita tapahtuu. Eikä se ole uhrin syy. Ihmiset eivät ole saaria, vaan me elämme yhteisessä sosiaalisessa, kulttuurisessa ja yhteiskunnallisessa todellisuudessa. Tietoista luomista tapahtuu myös koko ihmiskunnan jakaman materiaalisen todellisuuden tasolla. Yhteiskuntajärjestys ja vallitsevat rakenteet ovat juuri nyt mitä ovat, mutta on myös hyvä huomata, että ihmiskunnan historiassa olemme menossa kohti parempaa ja turvallisempaa. Jo se, että nykyisessä keskustelussa kiinnitetään entistä vahvempi huomio erilaisiin sortorakenteisiin, on askel kohti muutosta. Uskon vakaasti siihen, että voimme yhdessä muuttaa maailmaa parempaan suuntaan - emme välttämättä minun maallisen elämäni aikana, mutta sukupolvien kuluessa.
Siksi on valheellista väittää, että Vetovoiman laki syyllistäisi uhria. Näin ei ole, jos pystymme ymmärtämään, että tietoisella luomisella on rajansa ja että me kaikki olemme jollain tavalla ihmiskunnan kollektiivisen tietoisuuden armoilla. Erityisen tärkeää on se, että terveet, hyväosaiset tai muuten etuoikeutetut hengellisen tien kulkijat ymmärtävät oman asemansa. Voisimme kaikki olla vaikka 8-vuotiaita lapsia bangladeshiläisessä vaatetehtaassa, jolloin meillä ei olisi sitä etuoikeutta että voisimme mukavan toimistotyön ohessa haaveilla uuden auton väristä tai lomamatkasta.
Nämä viisi kohtaa olivat vasta pintaraapaisuja omaan ajatteluuni sekä henkisen kasvun ja tietoisen luomisen maailmaan. Uskon palaavani tähän kirjoitukseen vielä usein, sillä haluan kirjoittaa jatkossakin älyllisesti rehellisestä ja tiedostavasta lähtökohdasta käsin. Minä en usko yksisarvisten tai kristallien parantavaan voimaan enkä enkeleihin. Blogini nimi onkin Vetovoiman lain jälkeen kahdesta syystä:
- Haluan kirjoittaa siitä, mitä elämälleni on tapahtunut Vetovoiman lain löytämisen jälkeen.
- Ja ennen kaikkea haluan kirjoittaa siitä, mitä tietoisesta luomisesta jää jäljelle kun Vetovoiman lakiin liitetty markkinointihype ja sen luomat harhaluulot jätetään pois.
Palaamisiin.
Kiitos kirjoituksestasi! Puit täsmälleen samat ajatukseni ja mielipiteeni aiheesta sanoiksi. Itse tietoisesti luomme todellisuuteen asioita elämässämme, eikä meillä aina edes ole mahdollisuutta niihin, jolloin asiat eivät toteudu, vaikka tekisimme kaikkemme. Itse monia pettymyksiä kokeneena, voisin jopa väittää, että vetovoimanlaki sellaisena käsitteenä, kuin sitä myydään ja uskotellaan ihmisille on kaupallinen tuote, jossa käytetään ihmisten tunteita ja syvimpiä toiveita hyväksi. Tällaisiin manifestointi väitteisiin uskova ja eläytyvä kutoo mielestäni itsepetoksen verkon ympärilleen. Ja, kun monienkin vuosien intensiivinen manifestointi ja visualisointi ei toteudukkaan, syytetään manifestoijaa omista epäilyistään, irtipääsrmättömyydellään ja siitä, että ei muka tuntisi ansaitsevan sitä tai tätä. Selityksiä piisaa. Jos joku esim. minä itse hyvänä esimerkkinä olen koettanut tehdä kaikkeni myydäkseni ylivelkaantuneen kiinteistöni ja käyttänyt siihen jo 8 eri ammattivälittäjää, turhaan.. ei minulle riitä vastaukseksi, että ajat ja suhdanteet ovat pahat. Manifestoinnin tulisi kaiken väitetyn järjen mukaan toimia olosuhteista huolimatta, kun olen siihen 7 pitkää vuotta uhrannut ja uskonut parasta.. Vaan eipä mitään ole tapahtunutkaan. Yhä kärvistellään vaikeuksien parissa Koita siinä sitten olla positiivinen, kun jatkuvia pettymyksiä tulee toisrnsa jälkeen.. Hyvää syksyä sinulle ja kiitos vielä kerran blogi kirjoituksestasi!
VastaaPoistaHieno kirjoitus!
VastaaPoista